Mendoza, Argentiina



Torkuilta herättyäni tutustun kaupunkiin paremmin. Löydän eurooppalaistyylisen kävelykadun terasseineen ja kauppahallin, josta ostan kasan tonnikalapiiraita. Lounasta läheisessä puistossa ihmettelen, miten niin yksinkertainen asia kuin puistossa istuminen voikin olla niin mukavaa. Buenos Airesissa en juurikaan puistoissa aikaani viettänyt. Joko ne olivat kaukana tai sitten ilmeettömiä nurmiaukioita.

Vieressäni joukko hiphoppareita esittelee akrobatiataitojaan. Otan kuvia volteista ja spakaateista. Vilkuilemme toisiamme varovaisen kiinnostuneina. Tunnen olevani eri maailmassa. Mendoza tuntuu paratiisilta. Täällä minut vastaanotetaan ¡Que linda! –huudahduksin*.

Kuljen pitkin kaupunkia, mutta palaan aina Plaza Independencian puistoon. Lopulta illan jo pimettyä löydän etsimäni. Kaksi kandidaattia olen torjunut: isolla elimellään rehvastelleen pummin ja mestitsikundin, joka ei ollut koskaan Suomesta kuullut. Nyt en sano ei, kun mies pyytää minua toimistolleen.

Toimisto paljastuu kampaamoksi. Miehen kaataessa cokista lasiini ja sytyttäessään savukkeen katselen häntä. Mies on espanjalaistyyppinen: lyhyt, tanakkarakenteinen, kasvoiltaan miellyttävä.

Mies kertoo pitävänsä naisista, kaikesta mikä näyttää naiselle. Homo en ole, hän lisää nopeasti. Kaikki argentiinalaiset miehet pitävät transuista ja kaikilla on ollut transkokemuksia, mies väittää. Olen ihmeissäni: miksi yleinen asenne sitten on niin torjuva. Mies ei tiedä. Hänen parhaat ystävänsä kyllä tietävät hänen taipumuksistaan, mutta transuja kammoavalle tyttöystävälleen hän ei ole kertonut.

Tunnen suurta tarvetta kertoa kokemuksistani ja pinnistän espanjantaitoni äärimmilleen. Kerron, että Suomessa transkulttuuri on erilainen. On joko leikkaukseen valmistautuvia transsukupuolisia tai miehenä eläviä osa-aikatyttöilijöitä. Argentiinassa tapaamiani transformisteja - transihmisiä, jotka elävät naisena, mutta eivät halua leikkaukseen - ei Suomessa ole. Arvelen sen johtuvan siitä, että Suomessa ei ole myöskään prostituution kulttuuria. Mies kysyy, onko poliisi pysäyttänyt minut kadulla liikkuessani. Poliisilla on tapana pysäyttää kadulla pimeän aikaan liikkuvia homoja ja transuja. Pudistelen päätäni. Suomessa kaikki on niin erilaista. Yleinen mielikuva transihmisistä on positiivinen, mediassa on ollut esillä vain positiivisia kommentteja ja laki suojaa syrjinnältä.

Pitkäksi venähtäneen keskustelutuokion jälkeen mies siirtyy viereeni sohvan käsinojalle. Hän siirtää käteni haaroihinsa. Yllätyn iloisesti: sepaluksesta kaivamani penis on muhkea, alaspäin roikkuva letku. Ihailen pulleaa terskaa, jonka punaa esieritteet syventävät. Se maistuu yhtä hyvältä kuin näyttääkin.

Vaikka olen sanonut miehelle, että annan vain suuta, olen hetken päästä sohvalla takapuoli pystyssä. Kuulen miehen repäisevän kondomin auki ja kohta mies on jo sisälläni. Pystyasennosta mies pääsee hyvään vauhtiin. Siirrän elintäni runkkaavan käden pois. Mies ottaa vahvan otteen lanteiltani ja alkaa kiskoa takamustani nautinnosta voihkien.

Miehen lauettua otan kondomin pois. Ihailen vielä hetken lerpahtanutta kalua, se lemuaa spermalle. Otan sen suuhuni ja maistan sitä vielä jäähyväisiksi.



Aamulla odotan linja-autoasemalla bussia lähteväksi. Ympärilläni pyörii nuori kundi, joka yrittää keskustelua. Vetoan siihen, että en osaa espanjaa. Niin paljon kuitenkin ymmärrän, että tiedän kundin haluavan seksiä. Ei mene kauaa, kundi vetoaa, paljonko maksaa? Kundi hieroo sormenpäitään kaupanteon merkiksi. Kenelläkään ympärillä tilannetta tarkkailevalle ei voi olla epäselväksyyttä keskustelun laadusta.

Kuski rientää avuksi ja pyytää matkustajia nousemaan autoon. Matka kohti lumisia vuoria ja uutta maata alkaa.



*¡Que linda! = Kuinka kaunis!